Tekstit

9. EUROOPPALAINEN SUOMI

-NL:n hajoamisesta 1989-1991 koitui ratkaisevia seurauksia Euroopan kehitykselle suurvaltapoliittisesti ja globaalisti -Taloudessa leimasi kolme äkillistä käänettä: 1. 1991 syvä kriisi 2. Sen jälkeinen nopea kasvu 2008 saakka 3. Sen jälkeinen vielä pidempi talouden taantuma, josta toipuminen paljon vaikeampaa Länteen muuto -Valtionjohto ja yritysjohtajat vierailivat säännöllisesti NL:ssä, ja Leningrad koko kansan suosikkilomakohde -Berliinin muurin kaatumisesta 1989 tuli lopun alkua NL:lle ja sen sateelliittivaltioille -Koivistoa kritisoitiin vaimeammin NL myötäilystä kuin Baltiassa tai Skandinaviassa, eikä tämä johtunut vain presidentin arvovallasta, van myös siitä, että varautunut linja oli ollut perusteena talvisodasta lähtien -Neuvostoimperiumi rapautui hajalle kiihtyvästi -Valtionjohto välttänyt johdonmukaisesti ottamasta kantaa Moskovan käänteisiin -Tärkeimät vientimarkinat edelleen Länsi-Euroopassa, mikä rohkaisi osallistumaan aktiivisesti yhdentymiseen -H...
Lähetä kommentti
Lue lisää

8. PUOLUEETON HYVINVOINTIVALTIO

sUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KHITYSTÄ luonnehtii sodan jälkeen ennen kaikkea 1. Hyvinvointivaltion rakentaminen 2. Idän politiikka SUOMI KYLMÄSSÄ SODASSA -aSETETTIIN 1944 Välirauhasopimuksessa liittoutuneitten valvontakomission alaiseksi -1944-1952 politiikassa tapahtui suuria muutoksia: 400 yhdistystä lakautettiin fasistisina -Vaikka toimeenpanovalta siirtyi J. K. Paasikivelle, ja joka onnistui pääministerinä 1944 luomaan toimivan yhteistyön valvontakomision kanssa, siitäkin huolimatta 1945-1948 myrskyisää sisäpolitiikka -1945 eduskuntavaaleissa äärivasemmisto sai 25%  -Miksi sodanaikaisen hallituksen jäsenet tuomittiin ja sitten tuomioita lyhennettiin? Koska vältimme neuvotolaistamisen siksi, ettei maata ollut miehitetty -Rauhansopimuksen astuessa voimaan 9/1947 ja liittoutuneiden valtontakomission lähtissä kotiin syntyi uusi tilanne: liittyäkkö länteen vai itään? -Länsi tulkitsi YYA-sopimuksen kohtalokkaaksi myönnytytykseksi -Paasikiven teesi osoittautui oikea...
Lähetä kommentti
Lue lisää

7. ITSENÄISYYSTAISTELU

Monet heränneistä kysymyksistä tulivat ajankohtaiseksi kevättalvella 1918 Venäjän vallankumouksen levitessä Sisällissota -27.1.1918 punakaarti otti vallan haltuunsa Etelässä, perustivat kansankomissariaatin uudeksi hallitukseksi ja määräsivät vangitsemaan porvarisenaatin, joka pääsi pakoon -Porvari- ja sosialistiryhmittymät ryhtyivät 1917 muodostamaan kaarteja turvaksi sisäistä ja ulkoista uhkaa vastaan -SDP:n johtajat enimmäkseen reforisteja, mutta kun valkoiset suojeluskunnat valittiin viralliseksi järjestysvallaksi, he taipuivat bolsevikkien ja ääriaineksen kiihkeisiin vaatimuksiin järjestää vallankumous -Alkoi Venäjän ja Saksan rauhanneuvotteluiden ollessa kesken -Helmikuussa maassa 75 000 Venäjän sotilasta -Valkoisissa alussa 38 000 ja määrää nostettiin huhtikuun asevelvollisuudella 60 000 -Ensimmäisinä sotaviikkoina rintamalinja Pohjois-Hämeestä Karjalaan, ja se säilyi maaliskuuhun -Uusi käänne Brest.Litovskin rauhansopimuksen astuttua voimaan 3/1918 -Saksa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

6. SUOMEN AUTONOMIA

-Venäjän Krimin sodassa kärsimästä tappiosta tuli Suomen käännekohta Valtiopäivät 1863 -Vaikka monet Alekstanteri II:n uudistuksista syntyivät pakosta hävityn Krimin sodan vuoksi, niiden kokonaisvaikutus oli mullistava -Suomesta tuli poikkeus byrokraattisessa autokratiassa -Aleksanteri II oli byrokratian kannalla, mutta kun tästä Puolassa 1863 syntynyt kapina, keisarin mielestä hänen oli tultava Suomea vastaan, jotta levottomuudet eivät olisi levinneet -Valtiopäivien kutsuminen muistutti 1809-1812, jolloin Venäjä jännittyneessä tilanteessa valmis erillisratkaisuihin Suomessa -Säätyjaon poistaminen epäonnistui -Keisarin uudistystön tarkoituksena sitoa Suomi tiukemmin Venäjään -Jos 3/4 säätyä kannatti esitystä, se eteni keisarille, joka vahvisti lain halutessaan. Menettelyä ei noudatettu muualla Venäjässä, joten jokainen uusi Suomeen vahvistettu laki merkitsi maan erityisaseman muuttumista -Eniten Suomen separatismia edisti 1865 ja 1877 rahauudistukset, joissa suurir...
Lähetä kommentti
Lue lisää

5. SUOMEN SUURIRUHTINASKUNTA

-Siirtyminen Ruotsista Venäjän valtaan aiheutti monia merkittäviä muutoksia -Paikallistasolla muutoksen hitaampia Liittyminen Venäjään -Porvoon valtiopäivät 1809 täyttivät uusien vallanpitäjien ja neljän säädyn odotukset -Keisarin viittauksen voimassa olevaan perustuslakiin Suomen oikeusoppineet tulkinneet valtiosopimukseksi ja Suomen viralliseksi tunnustamiseksi, etenkin kun keisarin valtiopäivien päättäjäisissä pitämä puhe sisälsi hyväntahtoisen muotoilun: Suomen kansa on kohotettu kansakuntien joukkoon" -Keisarin tarkoituksesta riippumatta liittäminen Venäjään merkitsi, että uudet java nhat keskusvallat tunnustivat ensi kertaa ulkoiset rajat ja hallinnollisen aseman erillisenä suuriruhtinaskuntana -Venäjällä keskushallituskulttuuri puuttui, joten keisari ja neuvonantajansa kreivi Mihail Speranski eivät nähneet syytä hävittää valloitetusta Suomesta Ruotsin-aikaisia yhteiskuntarakenteita -Aleksanteri I ei halunnut antaa suuriruhtinaskunnalleen erillistä autonomista as...
Lähetä kommentti
Lue lisää

VAPAUDEN JA KUSTAVIN AIKA

-Puolan ja Hollannin tavoin Ruotsin mukauduttava 1700 Euroopan uuteen suurvalta-tasapainoon -Ensimmäinen suuri käännekohta historiassamme liittyminen lännen kulttuuripiiriin 1100-1200. Toinen Venäjän kasvu 1700 Itämeren johtavaksi mahdiksi -Ensi sijassa mahdin sanelu johtui laajenevan imperiumin uuden pääkaupungin Pietarin perustamisesta Nevajoen suulle Viapori ja Neva -Pietari Suuren unelma meren rannalla sijaitsevasta Venäjän pääkaupungista pohjautui hänen Hollannin kanavajärjestelmästä saamiin vaikutelmiin -Neva kohosi merkittäväksi valtatekijäksi Pohjois-Eurooppaan, mitä kuvaa selkeästi sen räjähdysmäinen väestönkasvu -Uudenkaupungin rauhassa 1721 vedettiin uusi valtionraja, joka halkaisi Suomen kahtia -"Ruotsalaisessa" Suomessa hallinto ja kulttuuri säilyivät ennallaan, mutta valtakuntapolitiikassa alkoi uusi aikakausi, jota on kutsuttu säätyvallan kaudeksi -Järjestelmänvaihdos synnytti kaksi kilpailevaa puoluetta; hatut ja myssyt, jotka vuorottelivat va...
Lähetä kommentti
Lue lisää

SUURVALTA-AIKA 1617-1721

-Historiallisissa katsauksissa Ruotsin valtakunnan suurvalta-aika määritellään usein kahden rauhan väliseksi ajaksi: Stolbovan 1617 ja Uudenkaupungin 1721 rauhan -Väestöltään pieni ja syrjäinen valtakunta sai suuren vaikutusvallan Euroopassa! Käytännön laajentuminen -Tukholman kuninkaanlinnassa ei 1610 ollut valmista toimintasuunnitelmaa' -Vaikka pilvilinnat hälvenivät pian, Ruotsin armeija sai kuristusotteen Venäjästä, ja koko Laatokka ja Inkeri (Pähkinäsaari ja Nevajoki sijaitsivat siellä) liitettiin 1617 Stolbovan rauhassa maakuntina Ruotsiin Seuraukset: 1. Viipu savoineen menetti asemansa rajalinnoituksena 2. Itäraja siirtyi kauas Suomenlahden taakse->menetimme asemamme RUotsin tärkeinpänä kasvualueena -Ruotsin valloitus- ja sotapolitiikalle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoa -1617-1648 valloitussodat matelevaa liikettä Itämeren ympäri Venäjältä Baltiaan ja Puolaan ja Saksaan -Ruotsin historioitsijat julkaisseet yhtenään jättipainoksina paksuja teoksia ...
Lähetä kommentti
Lue lisää