9. EUROOPPALAINEN SUOMI

-NL:n hajoamisesta 1989-1991 koitui ratkaisevia seurauksia Euroopan kehitykselle suurvaltapoliittisesti ja globaalisti
-Taloudessa leimasi kolme äkillistä käänettä:
1. 1991 syvä kriisi
2. Sen jälkeinen nopea kasvu 2008 saakka
3. Sen jälkeinen vielä pidempi talouden taantuma, josta toipuminen paljon vaikeampaa

Länteen muuto

-Valtionjohto ja yritysjohtajat vierailivat säännöllisesti NL:ssä, ja Leningrad koko kansan suosikkilomakohde

-Berliinin muurin kaatumisesta 1989 tuli lopun alkua NL:lle ja sen sateelliittivaltioille

-Koivistoa kritisoitiin vaimeammin NL myötäilystä kuin Baltiassa tai Skandinaviassa, eikä tämä johtunut vain presidentin arvovallasta, van myös siitä, että varautunut linja oli ollut perusteena talvisodasta lähtien

-Neuvostoimperiumi rapautui hajalle kiihtyvästi

-Valtionjohto välttänyt johdonmukaisesti ottamasta kantaa Moskovan käänteisiin

-Tärkeimät vientimarkinat edelleen Länsi-Euroopassa, mikä rohkaisi osallistumaan aktiivisesti yhdentymiseen

-Heti Moskovan 8/1991 epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen hallitus esitti neuvottelujen aloittamista NL:n kanssa uudesta sopimuksesta, joka ei velvoittaisi sotilaallisen yhteistyöhön

-YYA-sopimus ohjannut ulkopolitiikkaa 43 vuotta ja edistänyt merkittävästi sitä, että suhteet itään vakiintuneet ja parantuneet

-1991-1995 hallitsi porvarihallitus, jonka johtava puolue maaseutua tukeva Keskusta

-Aiempiin maanpuolustusinvestointeihin verrattuna hävittäjäsijoitushankinta valtava, joka jo ilman lentokoneiden aseistustakin nousi 2 miljardiin dollariin 

-Valtionjohto kiisti määrätietoisesti, että Hornet-hankinnan takana ollut turvallisuuspoliittisia laskelmia

-Kevättavella 1994 päästiin neuvottelutulokseen EU:n kanssa

-Ennen kuin jäsenyys tuli voimaan, sopimus piti hyväksyä kansanäänestyksessä

-Ruotsi ja Itävalta eivät kokeneet jäsenyytä suurena käännekohtana, toisin kuin Suomesa

Talous

-Muu Eurooppa kärsi myös 1991 talouskriisistä 

-1970 kansainvälisestä taantumasta päässyt melko vähällä, ja 1980 kyennyt pehmentämään vähäisiä nötkahduksia devalvoimalla toistuvasti valuuttaansa ja käymällä vakaata clearingkauppaa NL:n kanssa

-Romahdusta pahensi se, että NL ilmoitti 6/1990 siirtyvänsä clearingkaupasta normaaliin valuuttakauppaan

-Devalvointi tapahtui vajaan puolen vuoden kuluttua siitä, kun hallitus pättänyt sitoa markan arvon EY:n rakentamaan valuttayksikköön ecuun, unionin nykyisen yhteisvaluuta euron alkioon

-1992 jätettävä valuutan arvo kellumaan, eli antaa markkinakysynnän määritellä arvo. Toimenpiteellä toivottu vaikutus: korot alkoivat laskea ja markan arvo nousi entiselleen

-Pankkituesta tuliv altion taloudelle raskas taakka, mutta kalleimmaksi tuli työttömyys, joka 1990-1994 kohosi 3%->16%

-9/1993: alkoi toipuminen ja seuraavina vuosina talouskasvu n. 5%-selvästi parempi kuin OECD-maissa keskimäärin

-1990 leimasi tietotekniikan läpimurto

-Nokia-konsernin nousu ja tuho matkapuhelinvalmistajan omalaatuinen tarina

-Suurin muutos siirtyminen analogisista digitaalisiin puhelinjärjestelmiin

-Kun Nokian ylivoima 2005-2008 suurimmillaan, sen osuus maailmanlaajuisesta matkapuhelinkaupasta oli 40%

-Tulevaisuudennäkymiä synkensi Nokian menetys ja pitkän noususuhdanteen jälkeinen romahdus 2009

-Nokia ja it-alat eivät ole kilpailukykyisiä, digitaalinen vallankumous laski metsäteollisuuden kannattavuutta paperinkulutuksen vähentysessä ja pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi helpompi siirtä teollisuustuotanto maihin, joissa tuotantokustannukset alhaisemmat kuin Suomessa ovat syitä kannattomattomuuteen

Rakenteelliset ongelmat:

1. Vientisektori aivan liian yksipuolinen, jotta se kykenisi vastaamaan maailmanmarkinoiden haasteisiin

2. Palkkataso kohonnut nopeasti

3. Ajautui talouskriisiin samaan aikaan kuin 1940 ikäluokat lähtivät eläkkeelle, mikä kasvatti entisestään yhteiskunnan menoja ja vähensi kokonaistyövoimaa

4. Laajapohjainen kokoomahallitus niin hajanainen, ettei se kyennyt ajamaan läpi merkittäviä uudistuksia, kuten eläkeiän nostamista tai huomattavia kansalaisten sosiaalietujen leikauksia

 -Tämän takia toipui maailmanlaajuisesta taantumasta hitaammin kuin Pohjoismaat

-Vaikeaa tilannetta ei helpottanut riippuvuus Venäjän taloudesta, joka toipui 2001 öljyn maailmanmarkkinahintojen noustessa

Hajoaako kansallinen kultturi?

-2001 talous kulki täysillä, ja monet uskoivat, että maa poikkeuksellisen hyvin varustautunut rahoitamaan hyvinvointiamme

-Esim. teknologiamyönteisyydestä: TV- ja tiedotusvälineiden sätelyn poistaminen

-Eetterimedian valvonnan poistaminen noudatti samaa kaavaa: 1975 yksityisomisteinen kaapeli-tv aloitti säännölliset lähetykset

-Amerikan viihdeteollisuuden hallitessa audiovisuaalista alaa kansallinen ja kansainvälisen tv-kultuurin välillä ei selvää raja

-Kaiki teknologiset uudistuket tapahtuivat yhtä aikaa NL:n hajoamisen, EU:n liittymisen ja digitaalikulttuurin läpimurron kanssa

-2011 englanti hallitsi jo useita kansainvälisen kaupan ,teiteen ja kultturin alueita, mutta kodeissa ja kouluissa, kansalaisyhteiskunnassa ja valtiokoneistoissa suomi ja ruotsi pääkieliä

-Kielellinen yhtenäisyys helpotti kansallisen kulttuurin puolustamista ja tuotti erinomaisia tuloksia koululaisten opintomenesystä mitaavissa kansainvälisissä vertailuissa

-Mitä kansallisia erityispiirteit on jäljellä? Pessimistit väittävät, että käynnissä oleva globalisoituminen johtaa väistämättä kansallisten kulttuurien vähittäiseen hajoamiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan purkamiseen

-Optimistit eivät näe digitaalista kulttuuria ja sen somea uhkana, vaan ainutlaatuisena tilaisuutena uudistaa ja vahvistaa kansallista kulttuuria ja paikallisia perinteitä

Näkymä Eurooppaan

-Jos tarkastellaan poliittisia, taloudellista ja kulttuurillista kehitystä 1990-2010, on yksi asia varma: EU on sitonut maamme entistä lujemmin Länsi-Eurooppaan

-Lähtökohta EU:n liittymiselle hyvä; suurin osa viennistä kylmän sodan päivistä lähtien suuntautunut Länsi-Euroopaan, ja kun liityimme 1995 EU:n, nämä kauppasuhteet vahvistuivat entisestään

-Laajapohjainen enemmistöhallitus maan EU-jäsenyyden alusta saakka viestinyt tahtoaan vahvistaa unionin ylivaltiollisia rakenteita

-Suomen eduskunta hyväksyi rahauudistukseen, kun taas Ruotsissa kansanänestys äänesti vastaan

-Vastaavanlainen ero havaitavissa suhtautumisessa EU:n poliitiseen yhdentymiseen; Ruotsin hallitus kannatti valtioiden välistä vallanjakoa, Suomen pääministeri Paavo Lipponen kannatti vahvaa yksimielistä unionia

-3/2003 eduskuntavaalit: EU-skeptinen Keskuta vaalivoitto, ja se toimi pääministeripuolueena seuraavat 8 vuota

-Jäsenyyden tullesa arkipäiväiseksi, kritiiki lisääntyi. Yksi ärtymyksen aihe unionin laajentuminen itään, mikä pakotti vanhat EU-maat avaamaan työmarkkinansa uusien maiden kansalaisille ja kiristi verokilpailua unionin sisällä

-Toinen EU-kysymys: Unionin vaivalloisesti edennyt perustuslakiuudistus, joka aikansa jatkuneen säätämisen jälkeen johti 2009 Lissabonin sopimukseen

-3. Syy EU -epäilyyn: Etelä-Euroopan EU:n vakavat talouskriisit 2011

-Kevät, 2011: Eduskuntavaleissa Soinin iskevä retoriikka tuotti tulosta: hänen puolueensa kasvoi eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi eduskuntaryhmäksi

-2001 mennessä länsieurooppalisesta kehityksestä kielii sekin, että 2000 saatu uusi perustuslaki lujitti parlamentaarista demokratiaa

-Uusi perustuslaki astui voimaan 1.3.2000, jolloin SDP:n Tarja Halonen aloitti ensimmäisen kautensa presidenttinä

-Halonen 1995-2000 toiminut ulkoministerinä

-3/1999: itsnäiseen puolustautumiseen viittaava ilmaus korvatiin "riitävällä puolustuskyvyllä", ja 6/2004 hallitus aikansa epäröityän hyväksyi EU:n uuden perustuslakitekstin, jossa jäsenvaliot takasivat toistensa turvallisuuden

-Siitäkään huolimatta ei vielä 3/2014 näkyvissä merkkejä siitä, että Nato-jäsenyyttä haettaisiin

-Itämeren turvallisuuspoliittista tasapainoakaan ei haluttu muttaa liian nopeasti

-Historiassamme useita esimerkkejä siitä, miten Itämerellä tapahtuneet vallansiirrot johtaneet odottamattomiin ketjureaktioihin ja selkkauksiin, joista maa väestöinen joutunut kärsimän