SUURVALTA-AIKA 1617-1721

-Historiallisissa katsauksissa Ruotsin valtakunnan suurvalta-aika määritellään usein kahden rauhan väliseksi ajaksi: Stolbovan 1617 ja Uudenkaupungin 1721 rauhan

-Väestöltään pieni ja syrjäinen valtakunta sai suuren vaikutusvallan Euroopassa!

Käytännön laajentuminen

-Tukholman kuninkaanlinnassa ei 1610 ollut valmista toimintasuunnitelmaa'

-Vaikka pilvilinnat hälvenivät pian, Ruotsin armeija sai kuristusotteen Venäjästä, ja koko Laatokka ja Inkeri (Pähkinäsaari ja Nevajoki sijaitsivat siellä) liitettiin 1617 Stolbovan rauhassa maakuntina Ruotsiin

Seuraukset:

1. Viipu savoineen menetti asemansa rajalinnoituksena

2. Itäraja siirtyi kauas Suomenlahden taakse->menetimme asemamme RUotsin tärkeinpänä kasvualueena

-Ruotsin valloitus- ja sotapolitiikalle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoa

-1617-1648 valloitussodat matelevaa liikettä Itämeren ympäri Venäjältä Baltiaan ja Puolaan ja Saksaan

-Ruotsin historioitsijat julkaisseet yhtenään jättipainoksina paksuja teoksia suurvalta-ajan kuninkaista ja sodista

-Suuri armeija kyettiin rahottamaan vain runsailla tuilla. Sodan alun merkittävien voittojen ansiosta Ranskalta ja Hollanilta saatiin taloudellista apua

-Hyökkäys aloitettiin musketöörien ja tykistön rumputulella, minkä jälkeen ratsuväki kävi heti vastustajan kimppuun teräasein, ja vihollisen annettua periksi hevosten vetämä tykistö vyörytettiin nopeasti eteen avaamaan uutta rumputulta

-Kuninkaan kaaduttua 1632 Lutzenin taistelussa armeijalta loppui puhti

-Ruotsille rauha merkitsi huomattavaa taloudellista hyötyä

-Ruotsin rauhanvaltuuskuntaa johti valtakunnankansleri Axel Oxen-stierna, joka luotsasi maata 1632-1644 kuningatar Kristiinan ollessa alaikäinen

-Suuret kauppamahdit Hollanti ja Englanti kykenivät polkaisemaan sodankäyntiin tarvittua pääomaa väliaikaisratkaisuista

Kreivi Pietari Brahen aika

-Kyse päätöksenteon ammatillistumisesta, mikä ei nopeuttanut päätöksentekoa, mutta teki siitä harkitumpaa ja kestävämpää

-Viimeistelty hallinto auttoi pitämään kasvavan valtakunnan koossa, mutta se loi uusia ongelmia

-Sodat ja uudet läänitykset uusille aateleille jättivät jälkensä yhteiskunnalliseen kehitykseemme, mutta omia erityispiirteitä

-Kaksi ensimmäistä kenraalikuvernööriä järjestivät uuden hallinnon melko tehokkaasti

-Brahella jo saapuessaan merkittäviä läänityksiä eri puolilla valtakuntaa, ja toisella kuvernöörikaudellaan hänet palkittiin Kajaanin vapaaherrakunnalla, joka käsitti Itä- ja Pohjois-Suomea

-Matkojen tarkoitus oli Brahen saada raportoida Suomen oikeuslaitoksen, armeijan, kaupunkien ja verotuksen kehittämisen ja tilanteen

-Tärkeintä Brahen tarmokas paneutuminen kaupunkiemme kehittämiseen

-Sisämaan valvonnan tehostamiseksi perustettiin samaan aikan uusia kaupunkeja

-Ulkomaille myytävää Pohjanmaan asukkailla ja Suomella oli polttopuu

-Puutavarapula suosi Euroopan metsiä ja Ruotsia, jolle Itämeren liikenteen valvonta tarjosi tilaisuuden tiettyjen tuotteiden tarjonnan ja hinnan säätelyyn

METSÄTEOLLISUUS

-Ruotsin metalliteollisuuden kannattavuus kansainvälisessä kaupassa perustui laadukkaaseen rautamalmiin ja suuriin metsävaroihin

-Tervan osuus vienninissä nousi 2%->8%

-Tervan suuren kysynnän syyt: Atlantin rannikoilla lisääntynyt merenkulku

-Tervan tuotantotekniikka tuotu maahan 1610 Preussista

-Tervan valmistus vaati työvoimaa, muttei investointeja

-Tervayhtiön monopolilla toivottu vaikutus

-Suuri Pohjan sota ja suurvalta-aseman menetys merkiti loppua Ruotsin tervayhtiön hallitsevalle asemalle maailmankaupassa

-1890 sahateollisuus löi laudalta tervanpolton tärkeimpän vientialanamme

Kulttuuri yhdistyy koska Luther

-Talouden ja politiikan todellisuus saneli arkielämän aineelliset puitteet, mutta samaan aikaan jatkui väestön henkinen kurinalaistaminen, jonka tuloksena 1600 kehittyi valtakunnallinen yhtenäiskulttuuri

-Luterilaisen jumalanpalveluksen udeologinen kohokohta oli papin saarna, joka siälsi suurvalta-ajalla yhä useammin poliittisia viestejä ja muistutuksia siitä, miten jumalanpelko merkitsi kuningaskullan kunnioitusta

-Kamppailua vakavia syntejä vastaan käytiin täydessä yhteisymmärryksessä kruunun kanssa, ja se alkoi 1608, jolloin Kaarle IX määräsi laatimaan sovelluksen Mooseksen kirjan ankarista rangaistusmääräyksistä

-Hovioikeuksien perustamisien lisäksi kirkko kiristi kirkkokuria

-Pappi sai kannettavakseen suuren vastuun luterilaisen yhtenäiskulttuurin säilyttämisestä ja noudattamisesta

-1600 sielunhoidon aineelliset puitteet paranivat monin tavoin

-Raamattu julkaistu täydellisenäruotsinnoksena 1541, mutta suomeksi ilmestyi 1642

-Keskeinen oikeudenkäytön väline tässä yhtenäiskulttuurissa 1682 kirkkolaki, joka pysyi voimassa Suomessa 1682-1869

-Yhtenäiskulttuurin muotoutuminen ja suurvallan laajentuminen lisäsivät voimakkaasti osaavien virkamiesten ja papiston tarvetta

-Sota häiritsi monin tavoin Tarton ja Lundin yliopistojen toimintaa, mutta Turun Akatemiaa saatiin kehittää huomattavasti vakaammissa oloissa

-Turun Akatemia sai suurelta osin samat jäännökset kuin Uppsalan yliopisto

-Kokeellista luonnontiedettä ei Ruotsin yliopistoissa vielä ollut, mutta 1690 Turun Akatemia oli teologiassa tutkimuksen kärjessä

-Sotilaallista ja taloudellista ruotsalaistumista tapahtui Suomen rannikkokaupungeissa, joille kehittyi tapulipakon ja suurvaltakaupan vuoksi yhä läheisemmät siteet Tukholmaan

Tuho ja itsevaltius

-Kruunun ja kirkon välistä liittoa täydensi 1680 valtiopäivillä hyväksytty siirtyminen itsevaltiuteen

-Ruotujakolaitos oli taloudellisin ratkaisu ja toimi hyvin rauhan aikana ja sodittaessa valtakunnan rajojen ulkopuolella

-Toisin kuin edeltäjänsä, Kaarle XI harjoitti järjestelmällistä rauhanpolitiikkaa

-Moniko ehti tutustua oppineiden mytologioihin?

-Nurkan takan odotti nälkäkatastrofia seuraava katastrofi: suuri Pohjan sota

-Itsevaltias Kaarle XII kieltäytyi neuvottelemasta vastustajiensa kanssa, sillä hänen luterilaisen uskonsa mukaan he olivat alaluokkaa, katolilaisia ja ortodokseja, eli harhaoppisia

-Kuningas pakeni liittolaismaahansa Turkkiin ja Ruotsin armeijan rippeet joutuivat Venäjän vangeiksi, Venäjän ryhtyessä yhdessä Ruotsin naapurien kanssa raivoisaan vastahyökkäykseen kaikkialla

-Suomen miehitys jatkui

-Tuhotöitä tapahtui SUomessa ja Euroopassa, sillä sille oli strategiset perusteet

-Uusi käänne koitti 1718 Kaarle XII:n kaaduttua sotaretkellä Norjassa; valta siirtyi säätyjen käsiin