7. ITSENÄISYYSTAISTELU

Monet heränneistä kysymyksistä tulivat ajankohtaiseksi kevättalvella 1918 Venäjän vallankumouksen levitessä

Sisällissota

-27.1.1918 punakaarti otti vallan haltuunsa Etelässä, perustivat kansankomissariaatin uudeksi hallitukseksi ja määräsivät vangitsemaan porvarisenaatin, joka pääsi pakoon

-Porvari- ja sosialistiryhmittymät ryhtyivät 1917 muodostamaan kaarteja turvaksi sisäistä ja ulkoista uhkaa vastaan

-SDP:n johtajat enimmäkseen reforisteja, mutta kun valkoiset suojeluskunnat valittiin viralliseksi järjestysvallaksi, he taipuivat bolsevikkien ja ääriaineksen kiihkeisiin vaatimuksiin järjestää vallankumous

-Alkoi Venäjän ja Saksan rauhanneuvotteluiden ollessa kesken

-Helmikuussa maassa 75 000 Venäjän sotilasta

-Valkoisissa alussa 38 000 ja määrää nostettiin huhtikuun asevelvollisuudella 60 000

-Ensimmäisinä sotaviikkoina rintamalinja Pohjois-Hämeestä Karjalaan, ja se säilyi maaliskuuhun

-Uusi käänne Brest.Litovskin rauhansopimuksen astuttua voimaan 3/1918

-Saksa nousi maihin lounaassa, valkoiset valtasivat Tamperetta, mikä ratkaisi sodan lopputuloksen, vaikka taistelu jatkuivat ankarina kaakossa toukokuuhun

-Laajrmmasta näkökulmasta katsoen Saksan asioihin puuttuminen ratkaisi, sillä he lyhensivät selkkausta valkoisten eduksi

-Sodan päätyttyä muodostettiin uusi senaatti vanhasuomalaisen J. K. Paasikiven johdolla

-Kuningaskuntahankkeesta pelasti jälleen Mannerheim, joka venäläisupseerina suhtautui saksalaisuuteen kriittisesti

-Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin enemmistöllä K. J. Ståhlberg

Parlamentarismin alku

-Kaikki naapurimaat tunnustaneet itsenäisyyden, mutta ulkopolitiikassa syksyllä 1919 monta visaista kysymystä

-Suomi voitti kiistan Ahvenanmaasta, joka viety 1921 Kansainliiton ratkaisevaksi

-Ahvenanmaan kiistan takana ruotsalainen väestö saarella ja Ruotsin hallituksen laimea suhtautuminen itsenäistymistaisteluun

-Sisällissota heitti varjon sisäpolitiikkaan, mikä selittää 20-luvun lyhyitä hallituksia ja ideologiaristiriitoja

-Poliittista kiehuntaa omiaan lisäämään se, että neljä ensimmäistä presidenttiä toimivat vain yhden kauden

-Miten sisäpolitiikka kehittyi? Sosialistileiriin syntyi 1922 repeämä NL:n ohjastamien kommunistien erottua 1922 SDP:stä, jonka johto 1919 kannattanut reformista tietä sosialismiin. Vasemmisto piti suojeluskuntia 20-1939 piilevänä demokratian uhkana

-Toinen ongelma ruotsin kielen asema virallisena kielenä

-Valtiopäiväuudistus kärjisti kieliriitaa ja ruokki maan ruotsinkielisten poliittista ja organisatorista järjestäytymistä, ja 1917-1921 radikaaliaines ryhtyi ajamaan kielellistä itsehallintoa

-Radikaalifennomaanit, nk. aitosuomalaiset reagoivat vastaan ruotsinkielisten sopeutumiseen; he ryhtyivät 1924 ajamaan suomalaistamispyrkimyksiä opiskelijoiden järjestön AKS kautta

-Yhteiseä nimittäjänä ristiriidoissa tottumattomuus parlamentarisen demokratian pelisääntöihin, mikä edellytti kompromissien hyväksymistä ja laillisesti tehtyjem päätösten kunnioittamista

-Kriisiä kärjisti katkera ideologiataistelu, jota käytiin 1929 Itä- ja Keski-Euroopassa Moskovalle uskollisten ja kansanmielisten kommunistien kesken

-Viranomaiset tiukentaneet aiemmin kommunistien maanalaistoiminnan valvontaa

-Kun valtion määräämät kiellot tuntuivat avuttomilta, Lapuan miehet ryhtyivät 1930 tehostamaan vaatimuksiaan kommunistisen toiminnan täydelliseen kieltämisestä järjestämällä joukkokokouksia ja tunnettujen kvasemmistolaisten väkivaltaisia pakkokyydityksiä itärajan yli

-Mutta kun hallitus ajoi kaiken kommunistitoiminnan kieltävän lain, lapuanliikkeen laaja kannatus jo ehtynyt

-Ensisijaisesti syy siihen ,että poliittinen järjstelmä selviytyi demokratian kriisistä, epäilemättä hyvin toimiva kansalaisyhteiskunta

-Pohjoismaiden ja Ruotsin liittoneuvotteluiden tavoite yhdistää puolustusliitto pelotteeksi NL:lle

Tekniikkaa ja kasvua

-Lapuanliikkeelläkin taloudellisia käyttövoimia, mutta yleensä ottaen BKT:n kasvu 1920-1939 nopeampaa ja tasaisempaa kuin muualla Euroopassa

-Tärkeä selitys kasvulle se, että maa- ja metsätalous sopeutuivat tehokkaasti kapitalimimarkkinoihin

-Peruselinkeinojen rakennemuutoksen tärkein veturi metsäteollisuus

-Bolsevikkien valtaantulon jälkeenVenäjän markkinat menetetty, mutta Länsi- ja Keski-Euroopassa puun ja paperin kysyntä kasvoi nopeasti

-Itsenäisyyden alussa 2/3 väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta

-Lisääntyvän hyvinvoinnin jakautuminen tasaisemmin ei johtunut pelkästään maauudistuksista, vaan myös tuloverosta

-Jos pienviljelijät saivat maaseudulla ikaan muutoksia, niin onnisui se taajaman keskiluokaltakin

-Opiskelijoiden sosiaalinen liikkuvuus johtui väkiluvun kasvusta

-Kaupungistuminen ja nopea muuttoliike kulkivat liikenteen ja tekniikan kasvun kanssa

-Kaikki moottoriajoneuvot vaativat polttoainetta, ja autokannan kasvaessa lisääntyi jalostetun polttoaineen maahantuonti

-Sosiaalinen ja maantieteellinen liikkuvuus lisäsivät hyvine tietoliikenneyhteyksien merkitystä

-1919-1939 tärkeimmäksi joukkotiedotusvälineeksi nousi radio

-Keväällä 1928 vihittiin käyttöön valtion rahoittama radiolähetin, 150m korkea masto Salpausselälle Lahteen

Populaarikulttuuria, modernismia ja nationalismia

-Keskeisenä teemana nuoren tasavallan kulttuurissa valtiollinen itsenäisyys

-Jean Sibeliuksen sinfonioilla ja Akseli Gallen-Kalllan maalaustaiteella laajempi aattellinen jänneväli, mutta väistämättä heidätkin nähtiin valkoisten keulakuvina

-Sibeiliuksen ja Wäinö Aaltosen teoksissa kansalliset merkkihenkilöt astuivat esiin klassisisessa hahmossa

-Kansallisesta asenteesta tuli helposti pönäkkää ja mahtipontista

-Gunnar Björlingin, Hagar Olssonin ja Elmer Diktoniuksen kannoillaan seurasi suomen kirjailijaryhmittymä Tulenkantajat, jonka samannimisen vuosikirjan täytti milloin koneiden ihannointi, kaupunkiromantiikka, modernismi, sosialismi tai nationalismi

-Paavolaisen Hitlerin Saksa ja Stalinin NL:n kuvaukset ilmensivät avointa kaksinaisuutta

-Kielitaistelusta huolimatta 1919-1939 pidettiin kulttuuriyhteyksiä etenkin  Ruotsiin

-Populaarikulttuuri altista ruotsalaisvaikutteille

-Vaikka Ruotsin populaarikulttuuria arvostettiin, iskelmä- ja elokuvarintamaa hallitsivat 1921 lähtien Saksan ja Amerikan tuotteet

-Ensimmäinen pitkä kotimainen äänifilmi, Erkki Karun Tukkipojan morsian teattereissa 1931

Talvisota

-II MS ensimmäisestä aiheutunut ketjureaktio, joten osa kuvannut 1914-1945 yhdeksi sodaksi, jonka katkaisi pitkä aselepo

-Moskova solmikin 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen Berliinin kanssa

-Miksi NL kävi puolueettoman Suomen kimppuun? Koska Stalin pelkäsi sitä, että Hitler hyökkäisi Suomen kautta Leningradiin ja pohjois-NL:oon

-11/1939 neuvottelut katkesivat Suomen torjuttua NL:n rajojentarkistusvaatimukset, joita Venäjä perusteli Leningraein turvallisuuden lujittamisella

-Itsenäisyytemme johtui osalta halusta uskoa, että Ruotsi ja Länsi tukisivat vaaran hetkellä

-30.11.1939 NL:n ilmavoimat aloittivat laajat pommitukset

-Puolustustahtoa vahvisti 72-vuotiaan sotamarsalkka Gustaf Mannerheimin valinta ylipäälliköksi

-Kahden päivän päästä pääministeriksi kookomushallitukseen niitettiin Risto Ryti, SP:n pääjohtaja ja arvostettu liberaali, joka pyrki kuumeisesti jatkamaan neuvotteluja NL:n kanssa

-Puna-armeijan määrällinen ylivoima alusta saakka suuri, ja sodan jatkuessa se kasvoi reilusti

-Asemat Kannaksella alkoivat horjua

-13.3.1940 hallitus allekirjoitti Moskovassa rauhansopimuksen, jossa suostuttiin olennaisilta osin NL:n vaatimuksiin

-3 kk taistelut maksaneet 24 000 henkeä

-Ryti ja Mannerheim perusasennoitumiseltaa englantilaismielisiä

-Ei ollut muita vaihtoehtoja, kuin tukeutua Saksaan

-Syksyn kuluessa yhteydet Saksaan tiivistyivät, ja 12/1940 ne johtivat luottamukselliseen teidusteluun osallistumisesta operaatio Barbarossaan

-Valtionjohto hyväksyi tarjouksen

Aseveli epäröi

-1/1941 hahmoteltiin suuntaviivat Saksan yhteistyölle suuren idänhyökkäyksen ajaksi

-Saksan kanssa solmittavasta poliittisesta sopimuksesta hallitus kuitenkin kieltäytyi johdonmukaisesti sodan aikana

-Lopputuloksesta huolimatta fasistinen liitto voisi pidemmän päälle vaikeutta suhteita Skandinaviaan ja Länteen

-Siksi hallituksen suhtautumisessa aseveljeyteen Saksan kanssa aina kaksijakoisuutta

-Saksan lähestyessä Leningradia Suomen hyökkäys alkoi useilla rintamilla

-Talvella 1941-1942 elintarvikepula, koska näin pitkään sotaan ei oltu valmistuttu. Armeija piti sen, mitä Saksalle luvattu, mutta Saksa sitä vastoin ankarista ponnistuksista huolimatta ei kyennyt valloittamaan Leningradia

-Britannian sodanjulistuksen jälkeisenä päivänä 8.12.1941 Japani hyökkäsi Pearl Harboriin

-Suomi vältti Amerikan sodanjulistuksen siksi, että tietoisesti varottiin katkaisemasta Murmanskin rautatietä, jota pitkin länsiliittoutuneet NL:n tuomista sotatarvikkeista kulki

-Pohjois- ja länsimaat vakuutettiin, että liitto solmittu pakosti. Rintamasotilaat ja kotirintama suhtautuivat aseveljeyteen mutkattomasti

-Saksan sotaonnen käännyttyä lopullisesti 1942-1943 vaihteessa valtionjohto ryhtyi valmistautumaan aseveljeyden purkamiseen ja rauhanneuvotteluihin NL:n kanssa

-Liittoutuneiden valtiopäämiehet tapasivat Tegeranissa 12/1943 ja luonnostelivat suuntaviivoja päätökselle

-Pommitusten aiheuttamat tuhot jäivä vähäisiksi, sillä NL:n pommikoneiden osumatarkkuut alhainen ja kaupungin ilmapuolustus varustettu saksalaisin laittein

-Muutaman päivän kuluttua Normandian maihinnousun alkamisesta toiveet Saksan voitosta kariutuivat

-Hintana Saksan avusta presidentti Rytin henkilökohtainen vakuutus, ettei mikään hänen nimittämänsä hallitus ryhtyisi rauhanneuvotteluihin NL:n kanssa

-Sopimus ei eronnut Moskovan alkuperäisitä rauhanvaatimuksista ja pysyi voimassa, kun lopullinen rauhansopimus liittoutuneille allekirjoitettiin Euroopan rauhankonferenssissa Pariisissa 1947

-Talvi-, jatko ja Lapinsodasta kehkeytyi tasavallalle miehuuskoe