VAPAUDEN JA KUSTAVIN AIKA

-Puolan ja Hollannin tavoin Ruotsin mukauduttava 1700 Euroopan uuteen suurvalta-tasapainoon
-Ensimmäinen suuri käännekohta historiassamme liittyminen lännen kulttuuripiiriin 1100-1200. Toinen Venäjän kasvu 1700 Itämeren johtavaksi mahdiksi
-Ensi sijassa mahdin sanelu johtui laajenevan imperiumin uuden pääkaupungin Pietarin perustamisesta Nevajoen suulle

Viapori ja Neva

-Pietari Suuren unelma meren rannalla sijaitsevasta Venäjän pääkaupungista pohjautui hänen Hollannin kanavajärjestelmästä saamiin vaikutelmiin

-Neva kohosi merkittäväksi valtatekijäksi Pohjois-Eurooppaan, mitä kuvaa selkeästi sen räjähdysmäinen väestönkasvu

-Uudenkaupungin rauhassa 1721 vedettiin uusi valtionraja, joka halkaisi Suomen kahtia

-"Ruotsalaisessa" Suomessa hallinto ja kulttuuri säilyivät ennallaan, mutta valtakuntapolitiikassa alkoi uusi aikakausi, jota on kutsuttu säätyvallan kaudeksi

-Järjestelmänvaihdos synnytti kaksi kilpailevaa puoluetta; hatut ja myssyt, jotka vuorottelivat vallassa ja hallitsivat valtakuntaa valtiopäivien enemmistöllä

-Aluksi hattujen johtoajatuksena oli menetettyjen idän valtaaminen takaisin

-Uusi ja nöyryyttävämpi häviö synnytti Ruotsin sisäpolitiikassa ennennäkemättömän juonittelun

-Hatutkaan eivät olleet osoittaneet erityistä mielenkiintoa Suomea kohtan, mutta kirvelevän tappion jälken he muuttivat asenteitaan ja ryhtyivät 1747 vahvistamaan järjestelmällisesti maamme puolustusta ja elinkeinoelämää

-Keväällä 1748 alkoi Viaporin merilinnoituksen rakentaminen ja Svartholman rakentaminen uuden rajakaupungin Loviisan ulkopuolelle

-Rakennettaessa Viaporia ja Svartholmaa tarkoituksena oli luoda Eteö'-Suomeen niin vahvoja varustksia, että armeija kykenisi säilyttämään asemansa, kunnes Ruotsista saataisiin apua

-Saaristolaivastoajatus lähtöisin Pietari Suurelta, jonka kaleerit hoitivat onnistuneesti Venäjän armeijan yllpidon sen hyökätessä Suomeen 1712-1714

-Vaikka Viapori ja saaristolaivasto rakennettiin puolustustarkoituksiin, pidemmän päälle ne kuitenkin lisäsivät Ruotsin ja Venäjän jännitettä

Muutos sosiaalisuudessa ja taloudessa

-Pietarin kasvulla kauaskantoisia seurauksia taloutemme kehitykselle

-Baltian menetys lisäsi rauta- ja kuparituotteiden suhteellista osuutta vientituloista

-Venäjän hallussa olleessa Suomessa siirryttiin samaan aikaan tervanpoltosta sahatalouteen

-1739 Ruotsi poisti Hollannin sahanterän käyttökiellon, mutta suuri osa Ruotsin Itä-Suomen sahoista vei vielä senkin jälkeen puutavaransa maailmanmarkkinoille Viipurin kautta

-Kaupassa, metsätaloudessa ja maataloudessa 1790 tapahtui suuria muutoksia. Maatalouden tuottavuus ei ollut 200 vuoteen noussut

-Kruunun jäykkäniskainen merkantilismi antoi vähitellen periksi ajan fysiokraattisille ihanteille, jotka korostivat peruselinkeinoihin keskittymistä

-isojako -uudistus pantiin toimeen Etelä-Pohjanmaalla heti, ja Ruotsin vallan pättyessä se oli toteutettu myös Etelä- ja Länsi-Suomessa

-Isojako toi mukanaan ongelmia, sillä tilaton väestö menetti oikeutensa yhteismaahan

-Tilattoman maaseutuvestön suhteellinen osuus kasvoi nopeasti, ja sosiaaliset ristiriidat maaseudulla kärjistyivät

-Ongelman ratkaisi Kustaa III, joka ryhtyi heti vallankaauooayjsen tehtyään 1772 aateloimaan uskollisia avustajiaan ja avasi uusia virkoja aatelittomille

1700-luku

-Hyvinvoinnin kasvu ja uusi strateginen merkitys jättivät  jälkensä maamme aineelliseen kulttuuriin ja edistivät osaltaan sitä, että suomalaisista tuli avoimempia uusille aatteille ja vaikutteille

-Monet korkeat upseerit ostivat Helsingin ympäristöstä kartanoita, istuttivat hyötykasveja ja perustivat muodikkaita puistoja ja puutarjoja

-Kivijalkojen ja punaisten julkisivujen leviäminen maaseudun rakennuskantaan ilmnee pitäjäkertomuksista, jita papisto, virkamiehet ja muut oppineet 1750 laativat viranomaisten kehotuksesta ja lähettivät Tukholmaan

-Tieteen vakaamukseen luotti joukko Turun Akatemian tiedemiehiä

-Mielenkiinto kansaamme ja luontoamme kohtaan vei Porthanin pitkille tutkimusmatkoille Pohjanmaalle ja Karjalaan

-1830 kansallisromantikot ihannoivat sisämaata, mutta Porthanin aikana esikuvana oli vielä pikemminkin viljava maatalousyhteiskunta, mikä ilmenee ulkomaalaisten kirjiottamista matkakuvauksista

-Suomessa vierailleita ulkomaalaisia kiehoi sisämaan koskematon jääkauden leimaama luonto ja erikoinen ilmasto

-Suomen kaksi venäläismiehitystä osoittivat, miten suojaton itä oli sodan aikana

-Ennakkosensuuri poistettu 1776 painovapausasetuksella, mutta Kustaa III palautti sen 1774

-Papit säilyttivät asemansa paikallisyhteisönsä aatejohtajina 1800 asti

-1550 oli kaksi hiippakuntaa

-Varhainen merkki luterilaisen yhtenäiskulttuurin rapautumisesta uskonnolliset herätysliikkeet, jotka ryhtyivät 1790 kyseenalaistamaan kirkon yhdenmukaisuutta ja nostivat esiin yksilön uskon ja tunteen merkityksen jumalasuhteessa

-1690 syntyi herätysliikeitä protestanttiseen Eurooppaan, ja ilmiö oli tuontitavaraa

Kustaa III:n aika

-1700 kotimaisen yhtenäiskulttuurin uhkaksi koettiin aristokratian kosmopoliittisuus, joka suuntautui Ranksaan

-1760 ranskalaissuuntauksen arvostelun kiristyessä etenkin myssypoliitikot korostivat, että Ranskan ihannointi heikensi aateliston moraalia ja valtion taloutta

-Vallansiirtoa helpotti se, etteivät taloutta rasittaneet raskaat sodat eikä verotuspaine

-Ennen Kustaa III:n valtaantuloa elinkeinoelämässä käynnistetty useita suuria uudistuksia, ja kuningas jatkoi suotuisaa suuntausta tukemalla tarmokkaasti lääninhallituksen, kaupunkilaitoksen ja maatalouden kehitystä

-Kustaa III vieraili Suomessa useammin kuin edeltäjänsä, ja hän opetteli lauseita suomeksi

-Kustaa III:n idänpolitiikka 1785 asti puolustuksellista

-Kustaa III:n sota olisi voinut päättyä katastrofiin

-Anjalan liiton johtajille langetettiin 78 kuolemantuomiota, mutta vain yksi teloitettiin. Toisessa vaiheessa Ruotsin laivasto sai 1790 loistavan voiton Ruotsinsalmessa

-Tultuaan täysi-ikäiseksi 1796 uusi hallitsija Kustaa IV Aadolf ryhtyi käyttämään kaikkia isänsä valtaoikeuksia

-Napoleonin murskattua Venäjä ratkaisevassa Friedlandin taistelussa 1807 suurvaltapolitiikan pakka sekoitettiin uudestaan

Suomen sota

-Venäjän keisarista ajatus entisten liittolaisten kimppuun käymisestä tuntui vastenmieliseltä

-Viaporin menetys ei sinällään ratkaissut sotaa, mutta vaikeutti vastahyökkäystä, johon Ruotsi ryhtyi talonpoikien sissjoukkojen tukemana 1808

-Bernadottea valittaessa Ranskalta toivottiin tukea Suomen takaisin valloittamiseen

-Venäjälle Suomen maakuntien valtaamiselle selvästi vähäisemi merkitys, vaikka pysyvä ote Suomesa ja Viaporin linnoituksesta lisäsi Pietarin turvallisuutta

-Venäjän halusta säilyttää Suomi kertoo se ettei maan siviileihin kohdistettu terroria

-1808 keisarin Pietarissa tavannut valtuuskunta pyysi häneltä valtiopäivien koolle kutsumista, jotta säädyt voisivat ottaa kantaa keisarin julistuksiin