1: Alkuajat

-Viime jääkauden saavuttaessa huippunsa noin 24 000 vuotta sitten Eurooppa näytti aivan toiselta kuin nykyisin
-Kutistuessaan mannerjää jätti luontoon syviä jälkiä

Ensimmäiset asukkaat

-Pohjolan mahdollisesti vanhimmat inhimillisen kulttuurin jäljet ovat Lapväärtistä Pohjanmaalta

-Suurin osa nykyisestä Suomesta oli vielä silloin veden peitossa, joten varhaisimman väestön on täytynyt saapua etelästä tai kaakosta

-Nykysuomalaisen perim on joka tapauksessa pitkään jatkuneen maahanmuuton tulosta

-Yrittäessä hahmottaa historiaamme on muistettava:

1: Suomi sijaitsi niin kaukana Välimeren kulttuureista, että tekniset uudistukset ja tuotantotavat saapuivat tänne hyvin hitaasti

2: Ilmasto ja luonto olivat niin karuja, että kun lounaassa oli jo ajanlaskun alussa ryhdytty viljelemään maata, vielä pitkään sen jälkeen alue elätti enintään 10 000 ihmistä

-Pohjois-Euroopaa ei liitetty Roomaan, mutta Rooman imperiumin ja Itämeren välille syntyivät vilkkaat kauppayhteydet, joiden ansiosta Rooman tavat, tavarat ja keksinnöt kulkeutuivat kauas pohjoiseen

-Köyhät mutta onnelliset hylätyt -luonnehinta kuvaa hyvin Rooman suhtautumista pohjoisen barbaareihin

-Pohjois-Suomenlahdella kehitys oli samansuuntaista, joskin hitaampaa ja pienimuotoisempaa, ja kiinteä asutus keskittyi 700 saakka lounaisrannikolle ja toisaalta Kokemäenjoen viljaville seuduille ja läheiselle järvialueelle Satakuntaan ja Hämeeseen

-Tälle laajalle alueelle, jota vasta 1400 alettiin kutsua Suomeksi, ei ollut vielä kehittynyt valtiollista eikä kulttuurista kokonaisuutta

Ristitekiä ja viikinkejä

-Suomen asutuksen ja kulttuurin einsimmäinen merkittävä levittäytymisvaihe alkoi 750 ja jatkui 1300

-Osittain samaan aikaan sattuivat Ruotsin idän viikinkiretket, jotka kulkivat Suomenlahden pohjoisrannikkoa, NEvaa ja Laatokkaa myöten Sisä-Venäjälle ja sieltä edelleen etelään Mustallemerelle ja Konstantinopoliin

-Ei kirjallsia lähteitä viikinkiajalta, mutta sen sijaan 1700-> kerätty runsaasti kansanrunousaineistoa, jonka juuret ulottuvat tähän esikristilliseen yhteiskuntaan

-Pohjois-Eurooppa ei kuulunut Roomaan, joten se jäi miltei vuosituhanneksi kristillisen kirkon ulkopuolelle

-Kristillinen kehitys samansuuntaista myös Ruotsissa ja Baltiassa

-Baltiassa väestön käännyttäminen sai usein väkivaltaisia muotoja

-1100 lähetystyöstä tuli järjestelmällisempää, koska

1: Kuninkaan valta vahvistui Ruotsissa hitaasti mutta varmasti->paransi Ruotsin edellytyksiä toimia myös Suomessa ja Itämerellä

2: Saksan keisarikunnan kanssa kilpaileva paavi perusti uuden arkkihiippakunnan Lundiin ja Uppsalaan syrjäyttäkseen keisarille uskollisen Bremenin arkkipiiispan

-Keskiajan asiakirjat kertovat kolmesta tehdystä ristiretkestä, jotka ajoitetaan vuosiin 1155, 1239 ja 1293

Ruotsi syntyy

-1200 kiihtyi kamppailu Suomenlahden poliittisesta ja taloudellisesta kilpailusta

-Keski-Ruotsissa ja Pohjois-Suomenlahdella vahvistui Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon valta paikallisten mahtimiesten yli

-Asuttamista ei ilmeisesti johdettu ylhäältäpäin, mutta mitä pidemmälle itään muutto ulottui, sitä tavallisemmin uudisraivausta johtivat mahtimiehet tai suurtalonpojat

-Ruotsin kielen juurtuminen Suomeen johtui siitä, että ruotsista tuli vallan kieli

-Maallisen vallan lujittamisessa kaikkialla Euroopassa oli katolisella kirkolla keskeinen asema

-Kolmas ristiretki jäi historiaan ja sen myötä Ruotsin kruunun ja Novgorodin etupiirien välille vakiintui selvempi raja

-Läntisen kirkon vakiintuminen ei kuitenkaan juurinut täysin pakanallisia perinteitä ja käsityksiä

-Ruotsin kuningasvalta ryhtyi 1310 rakentamaan Suomeen kolmea linnaa (Turkuun, Viipuriin ja Hämeeseen) ja 1490 rakennettiin vielä Olavinlinnaa valtakunnan kaakkoisrajalle Savoon

-1300 ryhdyttiin Ruotsin itäpuoliskoa kutsumaan Osterlandiaksi, Itämaaksi

Kauppaa ja maanviljelyä

-1500 saakka kiinteä asutus keskittyi lähinnä rannikkoseutujen viljavimpiin osiin ja Hämeeseen

-Arkinen elämä keskiajalla erosi olennaisesti Välimeren kristittyjen elämäntavasta

-Luostarilaitos toimi väliasemaverkostona sekä katolilaisille munkeille että suomalaisille pyhiinvaeltajille

-Uskonpuhdistustaistelussa kaatunut viikinkikuningas Olavi julistettiin pyhimykseksi Pohjolan kristinuskon ja oikeudenmukaisuuden esitaistelijana, ja hänen mukaansa nimettiin suuri joukko Itämeren kirkkoja

-Hansakaupunkien vaikutusta Itämeren yhteiskunnan kehitykseen ei juuri voi yliarvioida

-Hansakaupunkeja oli ainoastaan Pohjois-Saksassa ja Baltiassa, mutta niiden oheen syntyi kaupunkeja, joilla oli oikeus kaupankäyntiin Hansan kanssa

-Huomattava osa Porvoon, Naantalin, Rauman ja Ulvilan Länsi-Euroopam oloihin hyvin pienten kaupunkien väestöstä oli alasaksaa puhuvia kauppiaita 

-Kiltalaitos levisi viljavimmalle maaseudulle, mutta se kosketti ainoastaan eliittiä

-Lounaan jokilaaksoihin ja muille viljaville maille syntyi jo esihistoriassa kiinteää maataloutta ja karjanhoitoa

-Kaskiviljeliöiden tärkeimpiä sivuelinkeinoja olivat kalastus ja metsästys

-Aineellisen niukkuuden vuoksi syntyi vain ohut yläluokka, "rälssi"