Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2017.

VAPAUDEN JA KUSTAVIN AIKA

-Puolan ja Hollannin tavoin Ruotsin mukauduttava 1700 Euroopan uuteen suurvalta-tasapainoon -Ensimmäinen suuri käännekohta historiassamme liittyminen lännen kulttuuripiiriin 1100-1200. Toinen Venäjän kasvu 1700 Itämeren johtavaksi mahdiksi -Ensi sijassa mahdin sanelu johtui laajenevan imperiumin uuden pääkaupungin Pietarin perustamisesta Nevajoen suulle Viapori ja Neva -Pietari Suuren unelma meren rannalla sijaitsevasta Venäjän pääkaupungista pohjautui hänen Hollannin kanavajärjestelmästä saamiin vaikutelmiin -Neva kohosi merkittäväksi valtatekijäksi Pohjois-Eurooppaan, mitä kuvaa selkeästi sen räjähdysmäinen väestönkasvu -Uudenkaupungin rauhassa 1721 vedettiin uusi valtionraja, joka halkaisi Suomen kahtia -"Ruotsalaisessa" Suomessa hallinto ja kulttuuri säilyivät ennallaan, mutta valtakuntapolitiikassa alkoi uusi aikakausi, jota on kutsuttu säätyvallan kaudeksi -Järjestelmänvaihdos synnytti kaksi kilpailevaa puoluetta; hatut ja myssyt, jotka vuorottelivat va...

SUURVALTA-AIKA 1617-1721

-Historiallisissa katsauksissa Ruotsin valtakunnan suurvalta-aika määritellään usein kahden rauhan väliseksi ajaksi: Stolbovan 1617 ja Uudenkaupungin 1721 rauhan -Väestöltään pieni ja syrjäinen valtakunta sai suuren vaikutusvallan Euroopassa! Käytännön laajentuminen -Tukholman kuninkaanlinnassa ei 1610 ollut valmista toimintasuunnitelmaa' -Vaikka pilvilinnat hälvenivät pian, Ruotsin armeija sai kuristusotteen Venäjästä, ja koko Laatokka ja Inkeri (Pähkinäsaari ja Nevajoki sijaitsivat siellä) liitettiin 1617 Stolbovan rauhassa maakuntina Ruotsiin Seuraukset: 1. Viipu savoineen menetti asemansa rajalinnoituksena 2. Itäraja siirtyi kauas Suomenlahden taakse->menetimme asemamme RUotsin tärkeinpänä kasvualueena -Ruotsin valloitus- ja sotapolitiikalle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoa -1617-1648 valloitussodat matelevaa liikettä Itämeren ympäri Venäjältä Baltiaan ja Puolaan ja Saksaan -Ruotsin historioitsijat julkaisseet yhtenään jättipainoksina paksuja teoksia ...

2: SYNTYY RUHTINASVALTIO

-JAKAMATTOMAAN KESKUSVALTAAN PERUSTUVIEN YHTENÄISVALTIOIDEN SYNTYMINEN KESti kaikkialla Euroopassa pitkään, ja kehitys jatkui vaihtelevalla nopeudella 1600 saakka -Kehittyi tänä aikana taloudelllisesti ja sotilaallisesti tärkeä valtakunnan osa Kalmarin unioni - Kuningasvallan heikkoudesta kertovat pitkälliset vallanperimyskiistat horjuttivat Ruotsissa 1300-1400 -Albrektin valinta kuninkaaksi kertoo siitä, miten tiukasti hansakaupungit ja Pohjois-Saksan ruhtinaat hallitsivat koko Pohjois-Eurooppaa -Kalmarin unioni oli kooltaan Euroopan suurimpia kuningaskuntia, mutta väestöltään vähälukuinen ja taloudellisesti heikko -Norjalle unioniaika merkitsi selvää poliittista taantumaa, mitä kärjisti maata koetellut mustasurma -1470-1520 Tanskan ja Ruotsin keskinäinen kilpailu johti moniin verisiin selkkauksiin -Yhtenäisen Venäjän synty muutti Itämeren turvallisuuspoliittiset näkymät -Levoton itäraja ei ollut inoa seikka, joka ajoi Ruotsin kehitystä vahvan keskusvallan suuntaan...

1: Alkuajat

-Viime jääkauden saavuttaessa huippunsa noin 24 000 vuotta sitten Eurooppa näytti aivan toiselta kuin nykyisin -Kutistuessaan mannerjää jätti luontoon syviä jälkiä Ensimmäiset asukkaat -Pohjolan mahdollisesti vanhimmat inhimillisen kulttuurin jäljet ovat Lapväärtistä Pohjanmaalta -Suurin osa nykyisestä Suomesta oli vielä silloin veden peitossa, joten varhaisimman väestön on täytynyt saapua etelästä tai kaakosta -Nykysuomalaisen perim on joka tapauksessa pitkään jatkuneen maahanmuuton tulosta -Yrittäessä hahmottaa historiaamme on muistettava: 1: Suomi sijaitsi niin kaukana Välimeren kulttuureista, että tekniset uudistukset ja tuotantotavat saapuivat tänne hyvin hitaasti 2: Ilmasto ja luonto olivat niin karuja, että kun lounaassa oli jo ajanlaskun alussa ryhdytty viljelemään maata, vielä pitkään sen jälkeen alue elätti enintään 10 000 ihmistä -Pohjois-Euroopaa ei liitetty Roomaan, mutta Rooman imperiumin ja Itämeren välille syntyivät vilkkaat kauppayhteydet, joiden an...